Turvallisuus on sekä oikeus että velvollisuus

Taloyhtiössä oma toiminta vaikuttaa naapurin turvallisuuteen ja päinvastoin. Pelastuslain mukaan jokaisella ihmisellä on vastuu siitä, ettei omalla toiminnallaan vaaranna toisten tai omaa turvallisuuttaan. Arjen turvallisuus syntyy pienistä teoista.

Asukkaiden vastuulla on huolehtia kotiensa turvallisuudesta, palovaroittimiensa toimivuudesta ja tulipalojen ehkäisemisestä parhaalla mahdollisella tavalla. Tulipalojen syttymistä voi ehkäistä. Ne eivät tapahdu sattumalta, vaan ihminen aiheuttaa itse omilla toimillaan 50 % tulipaloista.

Kokkaaminen on yleisin asumisen paloturvallisuuteen liittyvä riskitekijä. Kodissa eniten tulipaloja aiheuttaa päälle unohtunut liesi tai uuni. Muita paloturvallisuuden kannalta huomioitavia seikkoja ovat sähkölaitteet, joita tulee käyttää vain ehjänä ja käyttöohjeiden mukaisesti. Pesukoneita ei jätetä päälle ilman valvontaa. Ne ovat palovaaran ohella myös hyvin potentiaalisia vesivahingon aiheuttajia. Valaisimien ja muiden kuumenevien sähkölaitteiden osalta huolehditaan riittävästä varoetäisyydestä. Sauna ei ole tavaroiden säilytys- eikä pyykinkuivauspaikka. Kynttilä on avotuli ja sen kanssa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Myös oma riskinotto vaikuttaa paloturvallisuuteen. Huolimaton tupakointi tai humalahakuinen alkoholinkäyttö ovat merkittävä riski.

Asunnoissa tulee välttää tarpeettomien tavaroiden varastointia ja pitää kulkureitit aina vapaana. Palovaarallisten aineiden säilyttäminen huoneistokohtaisissa varastoissa on kokonaan kiellettyä. Myöskään porrashuoneessa tai varaston käytävillä
ei saa säilyttää mitään, ei mattoja, auton renkaita, kasveja eikä lastenvaunuja. Tavaroiden säilyttäminen voi aiheuttaa tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaran, estää turvallista poistumista hätätilanteessa sekä vaikeuttaa tulipalon sammuttamista.

Piippaako sinulla?

Vain toimiva palovaroitin voi pelastaa sinut ja naapurisi ajoissa. Meistä 90 % uskoo oman varoittimensa olevan kunnossa, mutta vain 38 % :ssa tulipaloista se on oikeasti toiminut. Paristokäyttöisen palovaroittimen hankinta ja kunnossapito ovat asukkaan vastuulla. Jokaisessa huoneistossa tulee olla palovaroitin jokaista alkavaa 60 m2 kohden. Tarkista palovaroittimen toimivuus säännöllisesti ja vaihda paristo vähintään kerran vuodessa. Jos taloyhtiön palovaroittimet on kytketty sähköverkkoon, niiden ylläpito on taloyhtiön vastuulla.

Kotoa on hyvä löytyä myös riittävä määrä alkusammutusvälineitä, ja jokaisen kannattaa opetella käyttämään niitä. Sammutuspeitteen tai vaahtosammuttimen paikka on keittiössä, josta palot yleisimmin saavat alkunsa. Vettä ei saa käyttää rasva- eikä sähköpalojen sammuttamiseen. Huoneiston sammutusvälineet kuuluvat asukkaan vastuulle.

Yksin kotona?

On hyvä varmistaa, että myös lapsella on valmiudet toimia oikein mahdollisessa hätätilanteessa. Muistaako lapsi hätänumeron ja oman kodin tarkan osoitteen? Miten tulee toimia tulipalossa, sähkökatkon aikana tai vaikkapa ukonilmalla? Asioita on hyvä aika-ajoin myös kerrata, sillä tutkimusten mukaan lapset muistavat alle puolet heille annetuista turvallisuusohjeista.

Turvallisuutta on myös tuntea omat naapurit.

Hätätilanteen varalta on hyvä tietää, onko joku asukkaista esimerkiksi liikuntarajoitteinen ja tarvitsee apua poistumiseen – tai vaikka palovaroittimen testaamiseen.

Kostin Vinkki

Turvallisuuteen liittyvät asiat kannattaa ottaa säännöllisesti puheeksi taloyhtiön kokouksissa tai yhteisissä tapahtumissa. Tavallisimmat huomiot liittyvät tavaroiden säilyttämiseen porrashuoneessa, viallisiin paloturvallisuuslaitteisiin ja pelastusteiden esteettömyyteen.

Tilaa uutiskirjeemme!

Bralevan uutiskirje ilmestyy kerran kuukaudessa. Kirje sisältää asumisen hyötytietoa taloyhtiön osakkaille ja asukkaille. Uutiskirjeen tilauksen voit peruuttaa milloin tahansa uutiskirjeestä löytyvän linkin kautta. *) =pakollinen tieto