Mistä tiedät ilmanvaihdon säätöjen tai rakennuksen tiivistämisen olevan pielessä?

Sisäpuolelta huurtuvat ikkunat, paksu sisäilma tai vedontunne voivat kieliä siitä, että kodin ilmanvaihto ei ole kunnossa.

Talvella energiankulutuksen huippukuukausina voi tulla mieleen laittaa kiinni sähköä vievä ilmanvaihtokone tai tukkia ilmanvaihtoventtiilit. Huonosti toimiva ilmanvaihto voi kuitenkin aiheuttaa monenlaisia ongelmia rakennukselle ja sen asukkaille.

Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa sisäilmasta epäpuhtauksia ja kosteutta sekä tuoda tilalle raikasta, puhdasta ilmaa. Poisto- ja tuloilmanvaihto kulkevat käsi kädessä: kun toisen toiminta estetään, kokonaisuus ei toimi niin kuin sen pitäisi.

Raksystemsin johtava asiantuntija Elina Saukko kertoo esimerkkejä, joista tietää, että kodin ilmanvaihto ei ole kunnossa.

Jos tuloilmaa tulee rakennukseen, mutta poistoilmanvaihto ei toimi, epäpuhtaudet kertyvät sisäilmaan eikä tila tuuletu. Kun kodin sisäilma ei vaihdu riittävästi, sen hiilidioksidipitoisuus nousee, mikä voi saada asukkaat oireilemaan: on päänsärkyä ja väsyttää jatkuvasti.

”Tähän voi havahtua esimerkiksi suljetun oven takana tehdyn etätyöpäivän tai nukutun yön jälkeen: huoneen ilma on pysähtynyttä ja paksua, eikä hajukaan ole raikas. Kun tällaista ilmaa on hengittänyt monta tuntia, olo ei ole kovin virkeä”, Saukko sanoo.

Poistoilmanvaihdon tärkeä tehtävä on myös ihmisistä ja elämisestä, kuten peseytymisestä ja pyykin kuivatuksesta, syntyvän kosteuden poiskuljettaminen. Jos poistoilmanvaihto ei toimi, kosteutta kertyy sisäilmasta rakenteiden pinnoille ja syvemmälle eristekerroksiin, joista vaurioitumisen syntymistä ja etenemistä on vaikeampi huomata.

Sisäpuolelta huurtuvat ikkunat ovat merkki riittämättömästä poistoilmanvaihdosta tai huonosta tiivistyksestä

Ikkunan sisäpinnan huurtuminen on merkki siitä, että sisäilmassa on liikaa kosteutta ja/tai ilmanvaihto ei toimi oikein. Hetkellisesti ilmiö on tuttu kylpyhuoneesta, mutta tavallisissa oleskelutiloissa ikkunoiden ei pitäisi huurtua.

”Jos näin käy, ensimmäisenä on syytä varmistaa, että ilma pääsee kiertämään ikkunoiden pinnoilla esteettä – jotta ikkunan edessä ei esimerkiksi ole verhoja. Kosteus saadaan hallintaan riittävällä poistoilmanvaihdolla ja korvausilman hallitulla saannilla esimerkiksi erillisten tuloilmaventtiileiden kautta.”

Kaksikerroksisissa asunnoissa, joissa on melko avonainen portaikko, huuruun voivat mennä yläkerran ikkunat. Syynä on riittämätön poistoilmanvaihto: yläkertaan syntyy ylipaine ja huoneilmaa virtaa tavanomaista enemmän ikkunan välitilaan.

”Riittävä ilmanvaihto poistaa kosteutta poistoilmanvaihdon kautta, kun järjestelmä toimii hieman alipaineisena. Ylipaineisuutta pitää välttää, sillä silloin poistoilmanvaihto ei ehdi kuljettamaan kaikkea kosteutta poistoilmakanavaa pitkin, vaan osa kosteudesta siirtyy rakenteisiin”, Saukko kertoo.

Saukon mukaan myös huonetilojen lämpötilan pitää olla riittävä ja suuntautua tarpeeksi myös ikkunoiden alueelle, jotta ikkunapinta pysyy huurteettomana.

Jos vanhan ikkunan uloimman lasin sisäpinta eli ikkunalasien välitila huurtuu, syynä on kostean huoneilman pääsy ikkunapuitteiden väliseen tilaan. Se aiheutuu usein sisäikkunan huonosta tiivistyksestä.

”Pieni mutta tärkeä teko on myös sulkea ikkunapuitteiden ikkunalukot ja huolehtia, että ikkunan välitila pääsee tuulettumaan – hyvä tiivistäminen ei tarkoita tuuletuksen estämistä.”

Vedontunne voi kertoa siitä, että tuloilmaa tulee hallitsemattomasti vääristä paikoista

Jos kodin poistoilmanvaihto on päällä mutta tuloilmaa ei tule riittävästi, rakennuksesta poistuva ilma aiheuttaa rakennukseen tavoitetilaa suuremman alipaineen. Tätä tapahtuu esimerkiksi kohteissa, joissa koneellinen poistoilmanvaihto imee ilmaa tehokkaasti mutta tuloilmaa ei ole saatavilla.

Liiallinen alipaine ”vetää” ilmaa sisätiloihin mitä reittejä tahansa: esimerkiksi lattianrajassa voi olla vedontuntua, jos ilmaa tulee rakenteiden läpi tai lattiaan tehtyjen läpivientien, kuten vesiputkien ja lattiakaivojen, reunoilta.

Ei-hallitusti sisälle rakenteista tuleva ilma on epäpuhdasta, ja sen mukana voi tulla myös ei-toivottuja hajuja, kuten kellarinhajua. Epäpuhdas sisäilma kasvattaa riskiä sisäilmaongelman syntymiselle.

”Jotta sisäilma- ja kosteusongelmilta vältytään, ilmanvaihdon pitää olla päällä, sitä pitää huoltaa ja se pitää olla säädetty oikein. Jo yhdessä talvessa voi saada paljon vahinkoa aikaiseksi, jos ilmanvaihtoa säätäessä ei ole ymmärrystä, mikä on riittävä ilmanvaihdon määrä, mihin kaikkeen ilmanvaihto vaikuttaa ja mikä kaikki vaikuttaa ilmanvaihtoon”, Saukko sanoo.