Fiksu taloyhtiö varautuu ajoissa palovaroittimia koskevaan muutokseen
Asukkaan ja taloyhtiön roolit muuttuvat lähivuosina kodin keskeisen turvallisuuselementin eli palovaroittimen osalta. Taloyhtiöissä varautuminen muutokseen kannattaa aloittaa ajoissa, jotta varmistetaan sujuva muutos ja voidaan varautua kustannuksiin ja käytännön toteutukseen. Suomessa vietetään tällä hetkellä Paloturvallisuusviikkoa, jonka teemana on palovaroittimet.
Lähes jokainen on kokenut sen, kun palovaroitin piippaa huonolla hetkellä esimerkiksi ruokaa valmistettaessa tai yöllä paristojen loppumisen takia. Ärsyttävä ääni voi kuitenkin olla elämän käänteentekevä pelastus siinä kohtaa, jos oikea vaara uhkaa. Tästä huolimatta kaikki eivät muista palovaroitinta testata, vaihtaa vanhaa varoitinta uuteen tai laittaa sitä takaisin kattoon paristojen vaihdon jälkeen.
– Juuri tämän takia palovaroittimia koskeva pelastuslaki on onneksi muuttumassa. Kaikkien asukkaiden turvallisuus paranee, kun myös taloyhtiöt ottavat koppia palovaroittimien ylläpidosta, SPEKin vanhempi asiantuntia Ilpo Leino iloitsee.
Muutos ei silti poista asukkaan vastuuta. Testausvastuu jää edelleen asukkaalle ja asukkaan on ilmoitettava isännöitsijälle tai taloyhtiölle, jos palovaroittimessa on ongelmia.
– Helppo muistisääntö jatkossa on, että asukas testaa ja yhtiö vastaa, Leino toteaa.
Parhaillaan on meneillään Paloturvallisuusviikko, jonka teemana tänä vuonna ovat palovaroittimet. Teema valittiin, koska liian monesta kodista puuttuvat toimivat palovaroittimet.
Ennakointi kannattaa – muutos vaatii taloyhtiöiltä aikaa vievää selvitystyötä
Palovaroitinsäädösten muuttuminen kannattaa ottaa käsittelyyn ajoissa, sillä muutoksen suunnittelu ja toteuttaminen vie aikaa ja vaatii selvitystyötä. Taloyhtiön budjetissa pitää myös osata varautua kustannuksiin.
– Meneillään oleva Paloturvallisuusviikko on hyvä hetki ottaa asia alustavasti puheeksi taloyhtiössä, Ilpo Leino toteaa.
Taloyhtiön kannalta helpointa olisi, jos kaikissa asunnoissa olisi jatkossa rakennuksen omistajan hankkimat ja asentamat palovaroittimet. Silloin ne ovat samanlaiset ja saman ikäiset kaikissa asunnoissa. Taloyhtiö voisi myös vaihtaa varoittimet ja niiden paristot kerralla, ja huolto olisi helpompaa.
Toimiva palovaroitin joka asunnossa tuo helpotusta talouteen, terveyteen ja turvallisuuteen
Vaikka muutos teettää työtä ja tuo joitakin kuluja, taloyhtiön taloudelle ja ihmisten turvallisuudelle muutos on kannattava. Lakiuudistuksessa on arvioitu, että monista suomalaisista kodeista puuttuu palovaroitin tai se ei toimi. Tulipalo yhdessä asunnossa vaikuttaa usein useamman asunnon kuntoon ja aiheuttaa kustannuksia kaikille. Nopea puuttuminen alkavaan tulipaloon minimoi kustannuksia ja henkilövahinkoja.
SPEK on aiemmin selvittänyt Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kanssa asuntojen palovaroittimien puutteita. Vuokrataloja koskevassa tutkimuksessa oli selkeä ero toimivissa palovaroittimissa sen mukaan, kenen vastuulla niiden hankinta ja kunnossapito olivat. Asukkaan vastuulla olevissa taloissa puutteita oli 70 prosentissa asunnoista, kun taas vuokranantajan vastuulla olevissa taloissa puutteita oli 20 prosentissa asunnoista.
Pelastuslain uudistus, johon vastuu taloyhtiöiden palovaroittimista sisältyy, on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Palovaroittimiin liittyvä muutos koskee erityisesti taloyhtiömuotoista asumista, mutta vaikuttaa myös omakotitaloihin, jotka ovat vuokralla.
Uuden lain odotetaan tulevan voimaan vuoden 2024 alussa. Taloyhtiöille kunnossapitovastuu palovaroittimista siirtyisi siirtymäajan jälkeen.
Taloyhtiö vastaa jo osasta palovaroittimia
Sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien kunnossapidosta vastaa jo nyt taloyhtiö. Käytännössä vuonna 2010 tai sen jälkeen valmistuneissa rakennuksissa on sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet. Asukkaan on huolehdittava laitteen ohjeen mukaisesta käytöstä, testaamisesta sekä vioista ilmoittamisesta taloyhtiölle.
Paloturvallisuusviikolla marras-joulukuun taitteessa kutsutaan kaikki mukaan testaamaan palovaroittimet Pohjoismaisena Palovaroitinpäivänä 1.12. klo 18.
Paloturvallisuusviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Yhteistyössä ovat mukana pelastuslaitokset, pelastusliitot, sisäministeriö, EHYT ry, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto, Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskunta, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Omakotiliitto, Suomen Palopäällystöliitto, Nuohousalan Keskusliitto sekä Vanhustyön keskusliitto. Paloturvallisuusviikon rahoittaa Palosuojelurahasto.
Lähde: SPEK