Pakkoremontti uhkaa taloyhtiöitä – tästä on kyse

EU:ssa parhaillaan uusittava rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) uhkaa pahimmillaan ajaa monet suomalaiset taloyhtiöt ja pientalot ennenaikaisiin korjauksiin kiristyvien energiatehokkuusvelvoitteiden täyttämiseksi.

Direktiivin tavoitteet

Direktiivin kautta asuinrakennuksista halutaan mahdollisimman vähäpäästöisiä ja energiaa vähän kuluttavia. EU-parlamentille ehdotetun ehdotuksen mukaan nykyisin olemassa olevien asuinrakennusten olisi viimeistään vuoden 2030 alussa oltava energiatehokkuudeltaan vähintään E-luokkaa, ja vuonna 2033 vähintään D-luokkaa.

Pakkoremontiksi mediassa nimetyllä direktiivillä massiiviset vaikutukset

Kiinteistöliiton arvion mukaan rakennusten energiatehokkuutta koskevalla direktiivillä olisi Suomessa massiiviset vaikutukset, jos direktiivi toteutuisi nyt parlamentille ehdotetussa muodossa. Rakennusten korjausten kustannukset olisivat noin 21 miljardia euroa. Euroopan parlamentin vastuuvaliokunnan ITRE:n ehdotuksen mukainen korjausvaatimus koskisi niitä omakotitaloja, rivitaloja ja kerrostaloja, jotka kuuluisivat tulevan direktiivin mukaisiin energialuokkiin G, F ja E. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi rakennuksen lämmöneristävyyden parantamista julkisivuremontin avulla tai lämmitysjärjestelmän vaihtamista, vaikka näille korjauksille ei muuten olisi vielä tarvetta.

Kiinteistöliitto Uusimaan tekniset asiantuntijat Janne Laksola ja Jari Hännikäinen ovat seuranneet energiatehokkuusdirektiivistä käytävää keskustelua sekä tutustuneet direktiivin sisältöön.

–  Kesken rakennuksen elinkaaren ei kannata lähteä korjaamaan, se ei ole taloudellisesti eikä ekologisesti kannattavaa, painottaa lvi-asiantuntija Laksola. Hän myös lisää, että Suomessa taloyhtiöt ovat pääsääntöisesti hyvin energiatehokkaita jo nyt.

Direktiivissä on monta seikkaa, jotka mietityttävät kaksikkoa.

–  Aikataulu korjauksille on liian tiukka. Sanoisin, että mahdoton. Kiinteistömassa, joka Suomessa pitäisi korjata tämän direktiivin mukaan, on niin iso, että pidän epärealistisena sitä, että 10 vuodessa kaikki nämä talot saataisiin korjattua. Näen myös ongelmana sen, että Suomessa ja muualla loppuvat osaavat suunnittelijat sekä remontin tekijät. Hinnat voivat myös nousta korkeiksi, kun kysyntää olisi enemmän kuin tekijöitä, summaa Laksola.

Neuvontainsinööri Jari Hännikäinen on samoilla linjoilla.

– Neuvon taloyhtiöitä aina, että kun talotekniset järjestelmät, koneet ja rakennusosat tulevat elinkaarensa päähän ja ne pitää vaihtaa, hankitaan tilalle energiataloudellisesti perusteltu tuote tai ratkaisu eli samalla, kun korjataan, myös perusparannetaan,  Hännikäinen painottaa.

Laksola myös huomauttaa, että ison energiaremontin läpiviemiseen voi mennä keskimäärin 2 vuotta per taloyhtiö ja toisaalta vaatimus koskisi myös taloyhtiöitä, joita on jo korjattu, mutta jotka silti saattavat jäädä tavoitellusta energialuokasta.

–  Takautuva lainsäädäntö aiheuttaisi taloyhtiöille suuria haasteita. Meillä voi olla esimerkiksi taloyhtiö, joka on viime vuosina tehnyt jonkin remontin ja laitteilla on elinkaarta jäljellä laskennallisesti joko 20 tai 50 vuotta ja sitten jos lähtisimme tällaista kohdetta korjaamaan, niin siinä ei ole järkeä taloudellisesti eikä myöskään resurssien kannalta. Uudistuotantoon kiristykset ovat hyviä ja kannatettavia, sanoo Laksola.

Kiinteistöliiton ja Kiinteistöliitto Uusimaan mielestä järkevämpää olisi korjata rakennuksia niiden elinkaaren tarpeiden mukaan eikä pakotetusti jollakin tietyllä aikataululla. Kiinteistöliitto on tehnyt pitkään direktiivin osalta edunvalvontaa ja pyrkinyt vaikuttamaan direktiivin sisältöön. Kiinteistöliitto on muun muassa yhdessä muiden toimijoiden kanssa vedonnut suomalaisiin europarlamentaarikkoihin, jotta rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamista koskevaa esitystä muutettaisiin parlamentin käsittelyssä.

Taloyhtiöiden energialuokkiin ja laskentasääntöihin on myös mahdollisesti tulossa muutoksia

Taloyhtiön energialuokka käy ilmi energiatodistuksesta. Tällä hetkellä energialuokka määritellään laskennallisen E-luvun avulla, jolla tarkoitetaan rakennuksen laskennallista ostoenergiankulutusta, joka on painotettu eri energiamuotojen kertoimilla.

ITRE-valiokunta on esittänyt myös, että energiatodistusluokitusasteikko uudistetaan muun muassa siten, että rakennuskannasta 15 % laitettaisiin huonoimpaan luokkaan G. Toisin sanoen nykyisestä taloyhtiön energialuokasta ei vielä pysty päättelemään sitä, joutuisiko taloyhtiö direktiivin vaatimusten piiriin. Toki jos jo nyt on huonoimmissa luokissa, todennäköisesti käytännössä myös uudistuksen jälkeen olisi näissä huonoimmissa luokissa.

Tämänhetkiset energialuokat löytyvät energiatodistusrekisteristä, jota ylläpitää ARA. Voit vertailutyökalulla etsiä ja vertailla oman taloyhtiösi energiatehokkuusluokkaa saman ikäisiin, kokoisiin tai samalta alueelta löytyviin taloyhtiöihin.

Direktiivin sisältö ratkeaa kolmikantaneuvotteluissa

Direktiivin muutoksella komissio ohittaisi myös kansallisen päätösvallan ja päättäisi rakennusten energiatehokkuuden vähimmäistasoista ja huonoimpiin energialuokkiin kuuluvien rakennusten korjausaikatauluista kaikissa EU-maissa. EU-parlamentti äänesti uudistuksesta ja parlamentin kannasta uudistukseen 14.3. hyväksyen sen selvin äänin.

EU-parlamentin äänestyksen jälkeen asian käsittely jatkuu parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa. Kolmikantaneuvotteluissa etsitään yhteistä näkemystä, josta syntyisi lopulta uudistettu direktiivi. Todennäköisesti tulevana syksynä on tiedossa neuvottelujen lopputulos, eli millainen uudistettava direktiivi on sisällöltään.