Soukanharju lämpiää maalämmöllä

Asunto Oy Soukanharjussa on tehty paljon energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Viimeisimpänä toteutettu maalämpöhanke on ainoa, joka todella maksaa itsensä takaisin ja tuottaa merkittäviä säästöjä. Kipinä saatiin As Oy Puntarpään maalämpöhankkeen hyvästä esimerkistä. Tavoitteena oli saada säästöä ja puhtaampaa energiaa. Hanke käynnistetiin 26.1.2016 asukkaiden ja osakkaiden keskustelutilaisuudella. Osallistujat kannattivat yksimielisesti hankkeen edistämistä, ja hallitus sai tehtäväkseen valmistella asiaa.

Ekomäki syntyy

Ensitöikseen Soukanharjun hallitus kutsui naapuritaloyhtiöt pohtimaan mahdollista yhteishanketta synergiaedun saamiseksi. Mukaan hankkeeseen lähtivät naapuritaloyhtiöt As Oy Vuorenraitti ja As Oy Satoväylä. Ekomäki oli syntynyt. Jotta hankkeen mitoitus sekä teknisesti että taloudellisesti saataisiin oikein arvioiduksi, Soukanharjun pihalle rakennettiin testikaivo. TRT-mittauksilla selvitettiin kallioperän lämpöarvoa ja rakennetta. Hyvän testituloksen perusteella syntyi päätös jatkaa hanketta.

Poraaminen alkoi syksyllä 2017

Soukanharjun osalta toteutus käsitti 20 maalämpökaivoa, joista tuli syvyydeltään keskimäärin 330 m. Yhteensä kaivoja kolmen taloyhtiön tarpeeseen Ekomäkeen tehtiin 49 kappaletta. Niiden yhteispituus on hulppeat 15 km. Kaivojen poraamisessa meni kaiken kaikkiaan noin kaksi kuukautta. Työt etenivät kahden kaivon päivävauhdilla.

– Työt aiheuttivat pihan käyttöön rajoitteita, mutta hyvin pystyttiin hankkeen keskellä elämään. Asukkaat suhtautuivat varsin ymmärtävästi ja häiriö oli vähäinen. Aikaisemmin toteutetun julkisivuremontin koettiin aiheuttaneen paljon enemmän haittaa, kertoo Soukanharjun puheenjohtaja Irmeli Puurtinen asukkailta saamastaan palautteesta.

Käyttöönotto

Maalämpö saatiin käyttöön jouluksi. Järjestelmän pystyttäminen oli vaivatonta. Kaikki oli valmista päivässä. Kaukolämmöstä maalämpöön siirtyminen aiheutti vain 10 tunnin katkoksen lämmitykseen ja lämpimään veteen.

Haasteet

Suurimman haasteen aiheutti talon pienet tekniset tilat, joita jouduttiin laajentamaan. Lisää tilaa saatiin viereisestä pyörävarastosta. Laitteiden aiheuttamaan meluun ja resonointiin ei sen sijaan osattu varautua. Äänet kantautuivat aluksi pitkälle. Meluhaitta saatiin kuitenkin eliminoitua lisäämällä äänieristeitä ja säätämällä järjestelmää. Tärinäongelma ratkesi laitteiden alle ja kiinikkeisiin laitettavilla kumitassuilla.

Oman mutkansa matkaan toi sähköliittymän koko. Maalämpö kasvattaa sähkönkulusta, ja siihen vanhassa liittymässä ei ollut riittävästi tehoja. Asia hoitui kuitenkin kivuttomasti Carunan kanssa. Vanha muuntamo oli tullut joka tapauksessa tiensä päähän ja se purettiin, ja sen tilalle rakennettiin uusi puistomuuntamo. Samalla saatiin riittävästi tehoja myös mahdollisiin tuleviin sähköautojen latauspisteisiin ja muuhun sähkön kasvutarpeeseen.

Toimii ja lämpöä riittää

Alkusäätöjen jälkeen järjestelmä on toiminut moitteettomasti muuttuvissa lämpötiloissa. Maalämpö sopeutuu kaukolämpöä nopeammin tasaamaan patteriverkkoon tuotettavaa lämpöä. Positiivisena havaintona on ollut kovien pakkasten aikana vain loiva kulutuksen nousu. Maalämmön rinnalla on sähkökattila varavoimaksi kulutushuipuille, mutta sitä ei ole tarvittu edes kovimmilla pakkasilla. Lämmin käyttövesi oikutteli aluksi, mutta päätyi alun jälkeen vakaalle tasolle ollen nyt 55 – 58 astetta, joka on pari astetta vähemmän kuin kaukolämmön aikana, joten sekin säästää euroja ja putkia. Järjestelmä on tullut testattua myös sähkökatkon osalta. Kaikki lähti toimimaan automaattisesti heti sähköjen palattua.

Tosiaikainen seuranta

Järjestelmää voi seurata reaaliaikaisesti etäseurantajärjestelmien avulla varsin monipuolisesti. Järjestelmä lähettää myös häiriöviestejä, jos jotain tarvitsee tehdä. – Havaintojen pohjalta voi sanoa, että Soukanharjun höytysuhde on erinomainen, toteaa järjestelmää päivittäin seuraava Irmeli Puurtinen. -Lukemien seurantaan jää koukkuun, niin mukavaa on nähdä miten euroja säästy, jatkaa Irmeli tyytyväisenä.

Tiedottaminen

Asukkaat pidettiin hyvin perillä hankkeen etenemisestä. Tiedotteita tehtiin lähes 30. Soukanharjulla on maalämmölle myös oma Facebook-ryhmä. – Tiedottaminen on todella tärkeää tällaisessa hankkeessa, Puurtinen muistuttaa. Vääriltä huhuilta sai katkoa siipiä. – Jopa ahventen väitettiin kaikkoavan Kivenlahdesta maalämpöhankkeen myötä, Puurtinen naurahtaa. Nyt kaikki ovat tyytyväisiä.

Kyllä kannatti!

Maalämpöhanke on osoittautunut alkuperäisiä laskelmia vielä paremmaksi investoinniksi. Kaikki sujui odotusten mukaisesti ja kustannukset pitivät täysin paikkansa. Tulokset ovat suunnittelijan Niilo Tervon sanoin järisyttäviä. Maalämmön vuotuinen säästö kaukolämpöön nähden on runsaat 60 000 euroa vuodessa. Lisäksi huippuimurien korvaaminen maalämpöön liittyvillä lämmöntalteenottolaitteilla on laskenut talosähkön kulutusta 20 %. Yllättävä lisäbonus on vedenkulutuksen lasku! Vettä ei tarvitse juoksuttaa niin paljon hukkaan, koska lämmintä vettä tulee nopeammin ja sehän lisää säästöjä entisestään.

Osakaslupaus – vastike ei nouse

Lupaus piti! Hoitovastiketta pystyttiin heti laskemaan 0,50 €/osake. Rahoitusvastikkeen jälkeenkin yhtiövastike jäi aikaisempaa pienemmäksi. Takaisinmaksuaika Soukanharjussa on kuusi vuotta. Sen jälkeen kaikki on tuottoa, jolla voidaan rahoittaa muita korjaushankkeita tai laskea vastikkeita.

Investointina hanke oli todella edullinen. Siihen vaikutti osaltaan kolmen taloyhtiön samanaikaisesta rakentamisesta syntynyt synergiaetu. Monet kustannukset kuten suunnittelu ja kaluston kuljetus voitiin jakaa kaikkien kesken. Yhdessä tekemällä säästettiin noin 100 000 euroa.

Vinkiksi muille

– Maalämmön mahdollisuus taloyhtiön lämmitystavaksi kannattaa ehdottomasti selvittää. Se on hyvä investointi, joka maksaa itsensä lämmityksestä saatavilla säästöillä. Jos hanke voidaan toteuttaa yhdessä muiden kanssa, vielä parempi, kertoo Puurtinen kokemuksistaan. Seuraavaksi Soukanharjussa selvitetään, aurinkosähköä ja huoneistokohtaista jäähdytystä. Siitä lisää, kun hanke etenee.

SOUKANHARJUN STRATEGISET MITAT

120 huoneistoa, 200 asukasta
10 asuinkerrosta + kellaritilat
Lämmön tarve + LTO 450 MWh/v
Muu talosähkö 140 MWh
Lämpimän käyttöveden osuus 26 % energiasta
Huoneistoala: 8070,00 m²
Tilavuus: 32300,00 m³
Tontin koko: 7877 m²
Valmistumisvuosi: 1971

MAALÄMPÖ

• 20 kaivoa ja keruuputkisto
• 8 lämpöpumppua ja kiertoilmapumput
• 2 kompressoria per pumppu
• Sähkökattila
• 6 vesivaraajaa
• Loistehon kompensointiin estokelaparisto
• Ilmanvaihto, lämmön talteenotto poistoilmasta, osuus 31 % energiasta

SÄÄSTÖT

• yli 60 000 €/v lämpöenergiasta vs. kaukolämpö
• 15 % talosähköstä
• CO2-päästöistä 202 403 kg vuodessa.

Tilaa uutiskirjeemme!

Bralevan uutiskirje ilmestyy kerran kuukaudessa. Kirje sisältää asumisen hyötytietoa taloyhtiön osakkaille ja asukkaille. Uutiskirjeen tilauksen voit peruuttaa milloin tahansa uutiskirjeestä löytyvän linkin kautta.

*) =pakollinen tieto