Turvallinen kiinteistöhuolto perustuu huolelliseen suunnitteluun

28.4. vietettävä kansainvälinen työturvallisuuspäivä muistuttaa, että jokaisella on oikeus turvalliseen työympäristöön.

Kiinteistöhuollossa turvallisuus rakentuu arjen huomaamattomista palasista. Kun työ sujuu häiriöttä, taustalla on yleensä huolellista suunnittelua, riskien arviointia ja selkeitä toimintatapoja. Bralevalla tämä nähdään perustana, jolle työ rakentuu. Kiinteistöhuollon työnjohtaja Santeri Arousvan mukaan kyse on ennen kaikkea arvovalinnasta.

– Työturvallisuus tarkoittaa meillä sitä, että työntekijöiden terveys ja turvallisuus asetetaan aina etusijalle; ennen aikatauluja, kustannuksia tai nopeaa suoritusta, Santeri kertoo.

Tämä näkyy käytännössä myös päätöksenteossa. Työtä ei tehdä, jos olosuhteet eivät ole turvalliset. Työntekijällä on sekä oikeus että velvollisuus keskeyttää työ vaaratilanteessa.

Arjen työssä riskit ovat konkreettisia

Kiinteistöhuollon työ sisältää useita tyypillisiä riskejä, jotka liittyvät sekä olosuhteisiin että työtehtäviin.

– Työskentely korkealla, raskaat nostot, koneiden käyttö ja kemikaalit ovat arkipäivää, Santeri avaa.

Riskit syntyvät usein yhdistelminä. Vaihtelevat sääolosuhteet, yksintyöskentely ja erilaiset työympäristöt asettavat jatkuvia vaatimuksia työn suunnittelulle.

Ennakoiva suunnittelu on turvallisuuden ydin

Keskeinen osa työturvallisuutta on työn ennakkosuunnittelu. Riskit tunnistetaan etukäteen ja työ toteutetaan niitä ehkäisten.

– Mietimme etukäteen, mitä työ vaatii, millaiset olosuhteet ovat ja mitä välineitä tarvitaan. Tarvittaessa valitaan toisenlainen toimintatapa tai siirretään työtä, jos turvallisuutta ei voida varmistaa, Santeri sanoo.

Turvallisuus näkyy myös konkreettisina ratkaisuina: liukuesteinä, riittävänä tauotuksena apuvälineinä nostoissa sekä putoamissuojauksina korkealla työskenneltäessä. Tavoitteena on, että riskit minimoidaan jo ennen kuin ne realisoituvat.

Yhteistyö ja selkeät roolit tukevat työn sujuvuutta

Tällaisessa työssä turvallisuus ei voi jäädä yhden henkilön varaan. Bralevalla työturvallisuus onkin usean toimijan yhteinen kokonaisuus. Vastuut on määritelty selkeästi, mutta arjessa korostuu yhteistyö.

– Työnantaja huolehtii ohjeistuksesta, koulutuksesta ja välineistä. Esihenkilöt vastaavat työn turvallisesta organisoinnista, ja työntekijät noudattavat ohjeita ja tuovat esiin havaitsemiaan riskejä. Käytännössä tämä on jatkuvaa vuoropuhelua, Santeri kuvaa.

Havainnot ja reagointi ehkäisevät vaaratilanteita

Yksittäiset havainnot voivat olla ratkaisevia. Santeri kertoo tilanteesta, jossa ilmanvaihtokoneen huollon yhteydessä huomattiin, että laite saattoi käynnistyä automaattisesti kesken työn.

– Laite lukittiin ja virrat katkaistiin ennen työn aloittamista. Näin estettiin koneen käynnistyminen kesken huollon ja vältettiin loukkaantumisriski, Santeri muistelee.

Tilanne osoittaa, että turvallisuus syntyy arjen tarkkaavaisuudesta ja siitä, että havaintoihin reagoidaan heti. Bralevalla läheltä piti -tilanteet, työturvallisuushavainnot ja tapaturmat käydään läpi, ja niiden perusteella toimintaa kehitetään. Tämän rinnalla korostuu työntekijöiden perehdytys ja jatkuva koulutus, joiden ansiosta riskit tunnistetaan ajoissa ja niihin osataan reagoida oikein.

Suurin osa turvallisuustyöstä jää näkymättömäksi

Taloyhtiöille ja asukkaille kiinteistöhuollon työ näkyy usein lopputuloksessa toimivina järjestelminä ja siisteinä ympäristöinä. Suuri osa turvallisuustyöstä jää kuitenkin taustalle.

– Asiakas näkee valmiin työn, mutta ei sitä kaikkea, mitä tehdään ennen sitä. Suunnittelu, riskien arviointi, perehdytys ja jatkuva keskustelu ovat keskeinen osa turvallista tekemistä, Santeri toteaa.

Bralevalla työturvallisuus nähdäänkin osana laadukasta kiinteistöhuoltoa. Kun työ tehdään suunnitellusti ja turvallisesti, lopputulos on tasainen ja ennakoitava. Tällöin myös taloyhtiön arki sujuu ilman turhia katkoksia.

Lisätietoja: