Hyvä tietää asumisesta

Asunnon kunnossapitovastuu

braleva tekninen isännöitsijä kosteusmittaa

Rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuu jakautuu asunto-osakeyhtiössä osakkeenomistajan ja taloyhtiön kesken. Tästä on voitu määrätä toisin yhtiöjärjestyksessä, joten kannattaa aina ensin tutustua yhtiöjärjestyksen sisältöön. Kunnossapitovastuu selviää yleensä nopeimmin ja luotettavimmin Vastuunjakotaulukon avulla, mikäli yhtiöjärjestyksessä ei ole muuta määrätty.

Hyödyllisiä linkkejä:

Osakkaalla ilmoitusvelvollisuus

Osakkaan on ilmoitettava taloyhtiölle viivytyksettä sellaisesta huoneiston viasta tai puutteellisuudesta, jonka korjaaminen kuuluu taloyhtiölle. Mikäli osakas laiminlyö ilmoitusvelvollisuuden, voi hän joutua vastuuseen pahentuneista vaurioista. Osakkaan tulee myös ilmoittaa huoneistossa tehtävistä remonteista taloyhtiölle, mikäli se voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkaan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan taikka yhtiön tai toisen osakkaan osakehuoneiston käyttämiseen.

Taloyhtiönne asukassivulta selviää, kenelle ilmoitus on kulloinkin tehtävä.

Asunnon hoito

braleva tulevaisuudessa taloyhtiöissä maksetaan vedestä kulutuksen mukaan

Asunnon tulee olla asukkaalle turvallinen ja terveellinen paikka. Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkaan on hoidettava huoneistoa huolellisesti ja suoritettava kunnossapitotyönsä vahinkoa aiheuttamatta. Tämä ns. huolenpitovelvoite tarkoittaa mm. sitä, että osakkaan on käytettävä lämmitystä ja ilmanvaihtoa normaalisti, vältettävä veden tarpeetonta käyttöä sekä seurattava myös tyhjillään olevan asunnon kuntoa.

Oman asumisen viihtyisyyden ja mukavuuden ylläpitäminen vaatii asukkaan itsensä säännöllisiä toimenpiteitä. Taloyhtiö voi opastaa ja tarvittaessa muistuttaa asukkaita asuinhuoneiston huolellisesta hoidosta. Asunto tulee siivota säännöllisesti, jotta sisällä hengitettävä ilma pysyy terveellisenä eivätkä haitalliset pieneliöt lisäänny asunnossa. Perusteellisempi puhdistus on asunnossa tarpeen kahdesti vuodessa. Kotieläimet voivat mahdollisesti aiheuttaa lisääntynyttä siivoustarvetta.

Ilmanvaihto

Ilmanvaihtoventtiilit tulee asukkaan puhdistaa kahdesti vuodessa. Poistoilmaventtiilit ovat asunnossa lähellä katonrajaa tai katossa olevia aukkoja, joiden kautta ilma poistuu asunnosta. Jotta ilmanvaihto toimisi kunnolla ja asukkaiden hengittämä ilma pysyisi hyvänä, tulee poistoilmaventtiilit puhdistaa. Asunnosta poistuvan ilman tilalle tulee korvausilmaventtiilista tuloilmaa. Myös korvausilmaventtiilit on hyvä puhdistaa. Keittiön liesituulettimessa oleva rasvasuodatin on puhdistettava kuukausittain. Ruokaa valmistettaessa suodattimeen kertyy rasvaa, joka voi ylikuumentuessaan syttyä palamaan.

Ilmanvaihdon tarkoituksena on poistaa asunnosta sisäilmaa pilaavia epäpuhtauksia ja samalla huolehtia riittävästä puhtaasta korvausilman tulosta asuntoon. Ilmastoinnin tehtävänä on lisäksi poistaa ylimääräinen lämpö ja kosteus. Asunnon sisäilman tulee vaihtua kerran kahdessa tunnissa. Ilmanvaihtuvuus tulee olla kunnossa kaikissa huoneissa, mutta erityisesti oleskelu- ja makuuhuoneissa sekä tiloissa, joissa käytetään runsaasti vettä. Ilmanvaihdon lisääminen vähimmäisohjearvoja suuremmaksi on tarpeen, jos asunnossa esiintyy ylimääräistä lämpöä, kosteutta tai kohonneita määriä epäpuhtauksia. Tällaisia tilanteita voivat olla mm. huoneistossa tehtävät korjaustoimenpiteet, runsas pyykinpesu, saunominen, suihkussa käyminen, ruuanlaitto sekä tupakointi.

Asunnon ilmanvaihtojärjestelmänä voi olla joko painovoimainen tai koneellinen ilmanvaihto. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu ulko- ja sisäilman väliseen lämpötilaeroon sekä tuulen vaikutukseen. Painovoimaiselle järjestelmälle ovat tyypillisiä pienet ilmavirrat ja paine-erot, jotka lisäksi vaihtelevat sääolosuhteista ja tuuletuksesta riippuen. Kovalla pakkasella ja tuulella ilmanvaihto on tehokasta, mutta lämpimällä ja tyynellä säällä ilmanvaihto toimii huonosti.

Koneellinen poisto voi olla ohjattavissa huoneistokohtaisesti, mutta yleensä se ohjataan keskitetysti katolla sijaitsevan poistoilmakoneen kautta. Koneellisen ilmanvaihdon erottaa poistoventtiilin muodosta, joka on kartiomainen. Näitä poistoilmaventtiilejä ei saa pyörittää, koska se sekoittaa niiden säädöt. Poistoilmaventtiilit on säädetty siten, että jokaisen poistoventtiilin kautta lähtee riittävä ilmamäärä. Venttiilit tulee puhdistaa paikoillaan tai irrottamalla koko venttiili lmanvaihtokavavasta.

Asuntoon tulevan korvausilman – joka tulee sisälle asuntoon sieltä poistuvan ilman tilalle – on tarkoitus kiertää oleskelutiloissa ja poistua poistoilmaventtiileistä. Huoneilman pysyminen hyvänä edellyttää, että asuntoon saadaan tuloilmaa eli korvausilmaa jatkuvasti. Tuloilma-aukot tulee pitää toiminnassa, eikä niitä saa tukkia! Esimerkiksi kylpyhuoneen ilmanvaihtoon voi vaikuttaa heikentävästi kynnyksen korottaminen. Mikäli ilmanvaihdosta johtuen tai muutoin asunnossa ilmenee vetoisuutta, tulee asiaan hakea ratkaisu muulla tavoin kuin korvausilmaventtiilien tukkimisella.

Lain mukaan osakkeenomistajan on hoidettava huoneistoaan huolellisesti, mikä tarkoittaa mm. sitä, että osakkaan täytyy käyttää ilmanvaihtoa normaalilla tavalla.

Märkätilat

Pesu- ja märkätilojen lattiassa olevat lattiakaivot tulee puhdistaa kaksi kertaa vuodessa. Lattiakaivoon kertyy usein hiuksia ja muuta irtoavaa ainetta, joka tulee poistaa viemärin tukkeutumisen estämiseksi. Puhdistuksessa voi käyttää kumihanskoja, joilla on kätevä ottaa kertyneet ainekset pois lattiakaivosta. Pesualtaiden alla olevat hajulukot on syytä puhdistaa kuukausittain. Tällä varmistetaan se, että ne eivät tukkeudu ja että vesi pääsee viemäriin esteettömästi.

Märkätilojen silikonisaumoja sekä muovimattojen/-tapettien kuntoa on hyvä tarkkailla jatkuvasti, samoin kuin asunnon kuntoa ylipäätänsä. Ikkunoiden sekä mahdollisen terassi-/parvekeoven lukituksen ja saranoiden voitelu on tarpeen tehdä kahdesti vuodessa. Näin saranat ja lukot pysyvät kunnossa ja kestävät kauemmin moiteettomasti toimivina. Viemärinavausainetta on syytä varata kotiin tilapäisten tukosten avaamiseksi ja hajulukkojen puhdistamiseksi. Ainetta saa yleensä kaikista lähikaupoistakin. Ellei mahdollinen tukos avaudu kotikonstein asukkaan omilla toimenpiteillä, on syytä ottaa yhteys huoltoyhtiöön tai talonmieheen.

Sähkölaitteet

Sähkölaitteiden kanssa on aina syytä varovaisuuteen, sillä viallinen tai väärin kytketty sähkölaite saattaa pahimmassa tapauksessa olla hengenvaarallinen. Myös lapsia tulee neuvoa sähkölaitteiden käytössä tapaturmien ehkäisemiseksi. Sähköasennukset ja -korjaukset tulee aina jättää ammattilaisten tehtäväksi. Pienet sähkötyöt kuten lampun ja sulakkeen vaihdot voi asukas tehdä itse. Asukas voi huoletta asentaa valaisimen ns. sokeripalaan ja vaihtaa sokerinpalan tilalle valaisinpistokkeen. Myös jännitteettömän pistorasian tai kytkimen peitelevyn voi irrottaa remonttityön ajaksi, tällöin tulee muistaa poistaa sulake asennuksen ajaksi.

Hyödyllisiä linkkejä

Kodin turvallisuus

Jokaisessa asunnossa tulee olla oma kotivakuutus asukkaan omaisuuden, kodin ja henkilökohtaisten esineiden turvaamiseksi. Kotivakuutuksia on erilaisia riippuen mm. vakuutuksen kattavuudesta ja omavastuun osuudesta. Vakuutusyhtiöstä saa tarkempia tietoja tarjolla olevista kotivakuutuksista ja asukas voi neuvotella itselleen sopivimman kotivakuutuksen. Taloyhtiön kiinteistövakuutus korvaa vain kiinteistölle aiheutuneet vahingot. Kiinteistövakuutus ei korvaa irtaimelle yksityisomaisuudelle aiheutuneita vahinkoja. Kotivakuutuksen vastuuvakuutus voi olla suureksi hyödyksi, jos asukas omalla toiminnallaan aiheuttaa esim. vesivahingon tai tulipalon.

Lukitusturvallisuus on asukkaan omaisuuden turvan kannalta tärkeää. Kaikista asunnon avaimista tulee pitää hyvä huoli, eikä avaimiin kannata liittää nimi- eikä osoitetietoja. Jos avaimet katoavat, tulee ottaa yhteys taloyhtiön isännöitsijään tai isännöintiyritykseen. Kaikissa taloyhtiöissä ei ole yleisavaimia, joilla sisäänpääsy on mahdollista omien avainten kadottua.

Paloturvallisuuteen tulee jokaisessa kodissa kiinnittää huomiota ja huolehtia palovaroittimien toimivuudesta, asianmukaisen sammutusvälineistön käsilläolosta sekä varautumisesta hätätilanteessa toimimiseen. Laki määrää, että jokaisessa asunnossa tulee olla yksi palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliötä kohden. Asukkaan vastuulla on huolehtia palovaroittimen asentamisesta sekä toimivuudesta. Yli kymmenen vuotta vanha palovaroitin on suositeltavaa vaihtaa uudempaan. Sammutuspeite ja pieni vaahtosammutin ovat hyviä välineitä kotona syttyvän tulipalon sammuttamisessa.

Kodin sähkölaitteista kannattaa paloturvallisuuden kannalta huomioida etenkin televisiot, sähkökiuas, valaisimet, kylmälaitteet, liesi ja uuni, mikroaaltouuni ja lämmittimet. Laitteiden turvallinen käyttö edellyttää, että noudatat käyttöohjeita, seuraat laitteen kuntoa sekä toimitat epänormaalisti käyttäytyvän laitteen huoltoon ennen kuin se vioittuu kohtalokkaasti. Järjestyssäännöt kieltävät herkästi syttyvien aineiden säilyttämisen asunnossasi tai asuntoon kuuluvassa irtaimistovarastossa. Myös lastenvaunujen ja polkupyörien säilyttäminen varastotilojen käytävillä ja rappukäytävän portaiden alla on paloturvallisuussyistä kielletty.

Yleisimpiä kodin tapaturmia ovat kaatumiset ja liukastumiset. Asuntoon voi tarvittaessa asentaa tukikahvoja ja tehdä esteetöntä liikkumista edistäviä muutoksia mm. kynnysten osalta. Sauna- ja pesutilojen lattioille sekä kylpyammeen pohjalle voi hankkia kunnolliset liukastumisesteet ja asentaa suihkuistuimen sekä korotetun wc-istuimen helpottamaan vanhusten kotona asumista.

Lasten ja lemmikkien putoamisonnettomuuksia voit ehkäistä käyttämällä ikkunoiden turvasalpoja ja pitämällä parvekkeen oven suljettuna. Lasten palovammoja voi estää varmistamalla, että uunissa on lapsilukko sekä kaatumissuoja ja lieden etuosassa lapsisuoja. Lisäksi myrkylliset aineet ja lääkkeet tulee pitää poissa lasten ulottuvilta myrkytysonnettomuuksien välttämiseksi.

Hyödyllisiä linkkejä

Järjestyshäiriöiden poistaminen

Toisten asukkaiden huomioiminen sekä heidän normaalin elämisen äänten salliminen kuuluu taloyhtiössä hyviin tapoihin. Naapurisovun kannalta on tärkeää muistaa, että yhteisöasuminen taloyhtiössä on erilaista kuin omakotitalossa asuminen. Normaalista arkielämästä ja toiminnasta aiheutuu aina ääntä, joka kuuluu naapurihuoneistoihin. Harva asukas tahallaan meluaa ja kolistelee vain naapureita kiusatakseen. Poikkeustapauksissa, kuten isompia juhlia kotona järjestettäessä, on asiallista ilmoittaa naapureille asiasta hyvissä ajoin esim. rappukäytävään laitetulla ilmoituksella.

Yörauhaa häiritsevää elämää tai muita järjestyshäiriöitä varten on taloyhtiössä järjestyssäännöt. Jos yöllä aiheutuu kovaa meteliä tai häirintää, niin siitä voi ilmoittaa suoraan poliisille ja pyytää virkavaltaa paikalle rauhoittamaan menoa. Naapurin häiritessä yörauhaa lievemmin, on parasta ensin ystävällisesi huomauttaa asiasta suoraan naapuria. Parasta olisi, että häiriöiden osalta päästäisiin sopuun suoraan asukkaiden kesken.

Jos keskustelu ei auta, keskusteluun ei ole mahdollisuutta tai häiriö on jatkuvaa, tulee asiasta ilmoitaa kirjallisesti isännöitsijälle. Kirjeestä tulee selvitä häiriön luonne, ajankohta ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. Isännöitsijä voi lähettää häiriön aiheuttajalle kirjallisen huomautuksen. Mikäli häiriöt jatkuvat, tee uusi kirjallinen ilmoitus asiasta isännöitsijälle. Eduksi häiriöiden poistamisessa on, jos useampi asukas voi todistaa häiriöiden olemassaolon.

Taloyhtiön hallitus voi antaa tutkinnan ja harkinnan jälkeen kirjallisen varoituksen. Hallituksen antaman varoituksen jälkeen asia voidaan viedä yhtiökokouksen käsiteltäväksi huoneiston hallintaanottamiseksi osakkaalta, jonka huoneistossa häiritsevää elämää vietetään.

Asiaa asuntomelusta sarjakuvana

Hyödyllisiä linkkejä

Tuhohyönteiset

BRALEVA arkisto

Kutsumattomia vieraita löytyy lähes jokaisesta kodista. Tavallisimpia vieraitamme ovat sokeritoukat, turkiskuoriaiset ja muurahaiset. Ne ovat harmillisia, mutta usein niistä pääsee omatoimisesti eroon. Jos kotikonstit eivät auta, ole yhteydessä isännöitsijään.

On myös joukko hyönteisiä, joiden torjunta tulee aina jättää ammattilaisten tehtäväksi. Tällaisia ovat verta ravinnokseen imevien syöpäläisten, kuten lutikoiden ja kirppujen hävittäminen. Niiden ilmaantumisesta tulee ilmoittaa viipymättä isännöitsijälle. Tuhohyönteiset leviävät helposti huoneistosta toiseen ja hävittämiseen on ryhdyttävä välittömästi. Ilmoituksen kanssa ei kannata aikailla eikä varsinkaan ujostella! Tuholaishyönteiset kulkeutuvat ihmisten mukana sisätiloihin, eikä niiden esiintymisellä tarvitse olla yhteyttä oman kodin siisteyteen.

Tuhohyönteisten tunnistuksessa ja torjunnassa auttaa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tekemä tunnistusopas

Uuteen asuntoon

braleva koronakriisi tuo painetta asumismenoista selviämiseen

Ennen muuttoa on syytä tarkistaa, että asunto on siinä kunnossa kuin on sovittu. Yhtiössä noudatettavista käytännön järjestelyistä saa parhaiten tietoa edelliseltä omistajalta, mutta jos hän ei ole asunut yhtiössä, on syytä kääntyä isännöitsijän puoleen. Isännöitsijän yhteystiedot selviävät isännöitsijäntodistuksesta, joka on liitetty kauppakirjaan ja joka on esitetty ostajalle jo ennen ostopäätöksen tekoa. Isännöitsijäntodistuksesta selviää myös perustiedot taloyhtiöstä.

Ainakin seuraavat asiat on syytä selvittää ennen muuttoa:

  • Miten kiinteistönhuolto on taloyhtiössä järjestetty eli hoitaako tehtävät huoltoyhtiö, oma talonmies vai osakkaat itse sovittujen vuorojen mukaisesti?
  • Ovatko asukkaat sopineet joistakin tehtävistä, joita hoidetaan talkootyönä? Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi liputus, lumenauraus ja yleisten alueiden ruohonleikkuu.
  • Miten taloyhtiön jätehuolto on hoidettu. Kuinka usein jäteastiat tyhjennetään ja millaisia jätteitä taloyhtiön astioihin saa laittaa?
  • Missä ja montako pysäköintipaikkaa taloyhtiöllä on ja millainen on niiden varausjärjestelmä?
  • Onko taloyhtiössä pesutupa tai talosauna? Miten ja millaisia sauna- ja pesutupavuoroja voi varata?

Uusi asukas tekee usein remonttia huoneistossa ennen muuttoa. Pintaremontti, kuten maalaus ja tapetointi, on mahdollista toteuttaa omin päätöksin. Jos huoneistossa tehdään rakennemuutoksia, tulee selvittää muutoksen vaatimat lupa-asiat. Asunto-osakeyhtiölaissa on oma lukunsa, joka koskee osakkeenomistajan muutostöitä (AOYL 5. luku). Taloyhtiön luvan lisäksi tarvitaan isommissa muutostöissä rakennus- tai toimenpidelupa, joiden hakijana toimii taloyhtiö ja joista päättävät kunnan rakennusvalvonnasta vastaavat. Osakkaalla on muutostyöoikeus ainoastaan hallitsemissaan tiloissa. Osakkaan on esim. ennen kylpyhuoneremonttia ilmoitettava kirjallisesti taloyhtiölle hyvissä ajoin aikomistaan muutoksista.

Vastuunjako taloyhtiön ja osakkaan kesken tulee myös selvittää etukäteen, sillä taloyhtiö on saattanut tehdä kylpyhuoneiden ja muidenkin rakenteiden korjaus- ja kunnossapitovastuista Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukosta poikkeavia päätöksiä. Varsinkin, jos kosteita tiloja aletaan remontoida, tulee etukäteen selvittää, minkälaista korjaustapaa taloyhtiö edellyttää.

Virallisen muuttoilmoituksen tekemisen lisäksi uuden osakkaan on ilmoitettava asuntokaupasta taloyhtiölle, yleensä isännöitsijälle tai isännöitsijätoimistoon, jotta uusi osakas voidaan merkitä taloyhtiön osakeluetteloon. Osakkaan on tätä varten toimitettava ja taloyhtiöllä on oikeus saada luotettava selvitys, kuinka osakkeet ovat osakkaalle siirtyneet. Esim. asuntokaupan jälkeen uuden osakkaan tulisi esittää kauppakirja, varainsiirtoverolaskelma ja osakekirja.

Lue lisää muutosta ja siihen liittyvistä asioista

Remontoimassa

Braleva, naiset isännöitsijänä

Osakkeenomistajalla on laaja kunnossapito- ja muutostyöoikeus hallinnassaan olevaan huoneistoonsa. Osakkaana saat tehdä hallinnassaan olevissa tiloissa sellaisia kunnossapito- ja muutostöitä, joista ei aiheudu vahinkoa tai haittaa yhtiölle, naapureille tai rakennuksille. Muutoksen on oltava yhtiöjärjestyksessä määrätyn osakehuoneiston käyttötarkoituksen mukainen.

Mikäli muutos- ja korjaustyö voi vaikuttaa talon rakenteisiin tai naapurihuoneistoihin, on siitä lain mukaan ilmoitettava etukäteen yhtiölle muutostyöilmoituksella. Tallaista työtä ei saa aloittaa ennen taloyhtiön suostumusta. Joissain tapauksissa taloyhtiö voi asettaa muutoksille ehtoja. Jos muutostyö voi vahingoittaa rakennusta, aiheuttaa kohtuutonta haittaa muille osakkaille tai tuottaa asunto-osakeyhtiölle esimerkiksi taloudellista haittaa, hallitus voi kieltää muutostyön tekemisen.

Osakkaan muutostyöoikeuden ulkopuolella ovat huoneiston ulkopuoliset muutostyöt. Ne tarvitsevat taloyhtiön luvan ja usein myös rakennusviranomaisen luvan. Tällaisia ovat tyypillisimmin esim. viilennyslaitteiden ja lautasantennien asennukset, parvekelasitukset ja joissain tapauksissa terassien ja aitojen rakentaminen. Nämä muutostyöt voidaan kieltää taloyhtiössä yhteisesti päätetyn linjan mukaisesti ja luvatta tehtynä vaatia purettavaksi.

HUOM!

Vain osakeluetteloon merkityllä osakkaalla on muutostyöoikeus omistamaansa huoneistoon. Jos olet huoneiston uusi omistaja, ilmoita osakkeiden saannosta isännöitsijätoimistoon ennen muutostyöilmoituksen tekemistä. Vuokralaisen tulee aina sopia kaikista remonteista vuokranantajansa kanssa. Vain osakas voi ilmoittaa sovituista remonteista taloyhtiölle.

Hyödyllisiä linkkejä